Noh, turhahan se on ees kysyä, kuka tuollaista maisemaa voisi edes unohtaa?
Taikka seuraavia?
Koko reissu oli niin 100 % onnistunut että ei voi muuta sanoo ku että mä haluan takaisin! Vaikka siellä oli kuuma ku helvetissä, siellä oli silti kiva olla.
Ihmiset olivat pirteitä ja ystävällisiä, toki bazaari myyjät osasivat olla rasittaviakin viimeiseen sekunttiin saakka. Ensiksi se kaikki hössötys mun valkosuudesta, asuin maan kyselemisestä ja kaikeks maholliseks kutsuminen nauratti, mutta loppu metreillä oli jo niin kaboom että ei olis jaksanu.
Koko viikon paistoi aurinko, oli se aika shokki kun laskeutui lentsikalla pilvien yläpuolelta sateeseen ja + 15 asteeseen.
Lentomatkat meni ihan hyvin, lukuun ottamatta menomatkan jatkolentoa Istanbulista Antalyaan, kun heti nousun jälkeen kuului karmea poksahdus koneesta ja se siiven alla oleva hökkeli alkoi savuamaan ja jouduttiin palaamaan takaisin. On se kiva kuinka lennonjohto valehtelee matkustajille ( tottakai järjestys ja rauhallisuus täytyy pitää) Kapteeni kuulutti poksahduksen jälkeen ''Hyvät matkustajat, lentokoneessa ei ole mikään vialla mutta turvallisuus syistä joudumme palaamaan Istanbuliin.''
Oli siinä hieman ahistunu olo, mutta selviän lentomatkoista aina ajattelemalla että jos se kone päättää pudota, niin kerran se vain kirpasee ja sitten ollaan jo nirri pois. Anteeksi rujo kielenkäyttöni mutta niin se vaan on, eipä noista äkki putoamisista usein selviydy paljoa ihmisiä.
Siellä sitten odottelimme Istanbulissa uutta yritystä kun konetta korjattiin, perille pääsimme Antalyaan n. 2h 40min myöhässä. :)
Ostettua tuli kaikennäköistä, ne esittelen sitten myöhemmin kun jaksan kuvata ostokset :)
Huhhuh, tulen ehdottomasti meneen tuonne uudestaankin :)
Sitten siirrytään tylsyyteen, eli suomessa olemiseen.
Oon selvinny koko viikon ihan vaan sillä että on ollu kavereita kylässä, muuten olisin kuollut jo 100+6 kertaa tylsyyteen. Perjantaina oli todella lähellä.
Lähdin päivällä kaverini kanssa kaupunkiin kun hän lähti meiltä oltuaan yötä. Siinä sitten hain kissalle ruokaa ja latasin bussikortin ja sitten se iski: Pitääkö mun nyt mennä kotiin, yksin ja kellokin on vasta 14.00? Oh shit, help meeeeeeee noutaja is coming!! Siinä sitten kieltäydyin menemästä kotiin, ja istahdin mäkkärin nurkkaan juomaan masentuneena pirtelöö, kyttäilin ulos ikkunasta ja ihmeen kaupalla näin erään tuttuni ja lähdin sitten seuraamaan häntä kuin hai laivaa :''D Siinä vietettii muutama tunti, käytii syömässä ja shoppailtiin vähän.
Lopulta piti kumminkin kohdata todellisuus ja tajuta että nyt on pakko mennä kotii. Koko ilta oli niin tylsä ja outo että hohhoh O.O Fannista ont ullut ihmisriippuvainen!! jeejee.
Yölläkin sekosin, kun kissa kyttäsi makkarin kattoo ja seinää, useampaan otteeseen ja kun menin katsomaan, en nähnyt itse mitään mutta kuulin rapinaa. Siinä sitten harhaluulosena aloin pelkäämään että siellä on jokin ötökkä, joka ryömii yöllä nukkuessani korvaani tai tulee edes naamalle.
Ruokin pelkoni niin hyvin että loppujenlopuksi raahasin vieraspatjan keittiön lattialle ja nukuin siellä.
Ja menin nukkuunkin vasta 03.30 ja nukahdin vasta jälkeen neljän, koska kissa riehui kuin viimeistä päivää, ja sen lopetettua, alkoi naapuri kolistelemaan ja hölöttämään yläkerrassa.
Olin siis todella pirteä tänään mummuni 70v synttäreillä, 4.5h yö-unilla. Onneksi ei ollut isot juhlat niin jaksoi hieman paremmin. :)
Että sellaisia kuulumisia, lisää taas sitten tässä jossain vaiheessa :) Oikein mukavia sateisia ja kylmiä päiviä teille kaikille. :D:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti