Enkä oo enää ees varma haluunko olleskaa tulla ompelijaks. Ikinä ei meinaa mikää onnistua. Saatika sitten ku pitäs miettii että joskus tätä pitäs tehdä työks ja hirvees kiirees saada jotai onnistuunkin? No way.
Koulussa tunneiltakin kun meno näyttää enemmän tältä:
kuin tältä:
Noh, suunnitelmissahan minulla on toinenkin koulutus, eli modisti.
Itselle kun parempaa tekemistä on aina ollut kaikenlainen näprääminen, niin tunnen parhaaksi mennä kyseiselle linjalle tekemään sitä mistä nautin.
Toki käyn tämän masentavan vaatetusalankin lävitte, kun sitä on enään puoli vuotta jäljellä.
Lisäksi mua ärsyttää oma itseni, kun olen paisunut parin vuoden aikana ties kuinka monta kiloa. Nyt yritän asiaan saada jotain muutosta mutta kun tuppaan olemaan armottoman laiska. Tykkäisin kyllä käydä lenkillä mutta en uskalla yksin lähteä iltaisin tuonne käppäileen. Tiesmitä hulluja sielläkin menee. Ja vaikkei menisikään, rakas mielikuvitukseni saisi ne kyllä luotua taakseni.
Myöskin se ärsyttää että en saa siivottua tätä helvetin kämppää, juuri kun sen sain siedettävään kuntoon, aloitin tämän kirotun mekko projektin ja taas kaikki on hujan hajan.
Stressiä lisää myös se, että tajusin tänään, kuinka aika loppuukaan keskiviikkona, aika siis suorittaa itseopiskeltava mestarimyyjä koulutus lävitte. Nyt tuli sitten mega kiire ja stressi, ja sitähän mä näissä mielentiloissa kaipaankin kovasti :(
No jaah, jospa tästä menen marisemasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti