I need some space, some time. but not here.

A loved one laid his head on her lap
red roses fell to the floor
and the world, stood still

My mouth was a crib and it was growing lies
I didn't know what love was on that day
my heart's a tiny bloodclot
I picked at it
it never heals it never goes away

I burned all the good things in The Eden Eye
we were too dumb to run too dead to die

Tässä nyt on ollut kaikennäköstä, leuka tippuu lattialle, sydän kaivetaan lusikalla ulos ja pää poksahtaa liiasta paineesta ja ärsytyksestä.
Ei oo ny menny ihan putkeen, oon yrittäny selvii siit parhaani mukaa, ajatella että kyllä tää tästä ja mun pitää vaa ajatella positiivisesti. Noh, tää tekniikka se vaan ei toimi mulle, annoin ittelleni siis luvan valittaa, kuolla alakulosuutee ja velloo murheissani nii paljo ku tykkäsin.

Tuntuu toisinaa että se on auttanukki, hyväksyy ne asiat vaa sellasina kun ne on.
Nyt eilen sain uutta puhtia kun päätettiin kaverin kanssa lähteä vähän Turkkiin lomailemaan talvilomaksi, äkkilähdöllä kuukaude varotusajalla eiku matkaan vaan. Pakko vaihtaa vähä maisemaa että saa tän pään hiljaseks :)
Totesin viimeksikin kun olin siellä, että ei siellä pyöri asiat nii paljoo päässä, koska se on monen tunnin ja monen monen monen sadan kilometrin päässä suomesta ja onkelmista :)

Eihän siellä nyt niin lämmin ole kun viimeksi kun siellä lymyiltiin, lämpötila pyörii varmaan 12-17 asteen paikkeilla, mutta on sekin paaaaljon parempi kuin -20.
Rento ilmapiiri siellä tosin lämmittää mieltä aika tehokkaasti, ei tarvitse ressata ehditkö bussiin, jos olet 10metrin päässä pysäkistä ja bussi on melkein pysäkillä. Vilautat vään kättäs niin ne odottaa sinua vaikka konttaisit loppumatkan.
Ei tarvitse ressata kun menet ostamaan kaupasta jotain, että myyjät kyttää sua ilmeellä '' mene pois senkin typerä maksava asiakas''
Ja niin edelleen. :)

Tää nyt oli tällanen joomoivaan kirjotus, mutta kirjottelen tässä ensiviikolla teille ostoksistani.
Vinkki: Kenkiä ;)