Jooh, hiukset läks. Kävin kampaajalla nyt vihdoin ja viimein päätöksen teosta kuluneen kuukauden jälkeen, käsittäkää se irtisanomis aikana. Huoh, sinne ne jäi kampaajan lattialle yksin parkumaan kylmyyttään.
Muttakun päässä on kasa virttynyttä ja pöyhkeää hämähäkin seittiä, voiko niille muutakaan tehdä? Ei voi ei.
Hiukset on nyt turkasen lyhyet mutta tykkään ainakin vielä todella paljon. Eikä näitä nyt niin kauheasti tarvi edes laittaa että näyttäis siedettäviltä, sopivaa minulle siis.
Oikeasta sivusta nää on kokonaan lyhkäset, n.1-2cm ja sitten lähtee niskasta piteneen vasemmalle puolelle ja edestä yletttyy tohon rinnan päälle. Värinä pysyy tuttu punamusta :) Nyt on 10000 % helpompi värjätäkin kun ei ole sellaisia puoleen selkään ulottuvia takkuuntuvia lonkeroja.
kuvia en oo viel saanu ku kamera on äiteellä ja unohdettiin eilen kaverin kanssa ottaa kuvia. Hmm... rämäpäät.
sunnuntai 26. elokuuta 2012
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Dreams and Dreams....
Jooh, tänään on ollut kunnon haaveilu päivä. En ole tehnyt mitään oikeastaan, muutakun aamupäivällä käytiin ostamassa kisuille ruokaa kun melkeen pääsi syöpöt syömään varastot loppuun :>
Pikkukissa tosin taisi keskittyä enemmän haukotteluun ja nukkumiseen kun syöpöttelyyn :)
Mutta niihin unelmiin. Haluaisin enemmän kuin kovasti lähteä Lappiin talvella, toivoen näkeväni revontulet :) Olen aina tykännyt niistä eikä koskaan ole tullut mieleen että ei olisi edes mahdotonta joskus nähdä sellaisia.
Kaikki pitävät minua hulluna kun sanon että pidän siitä tunteesta kun on lähes 30 astetta pakkasta, hyytävän kylmä vaikka olisi mitä päällä, poskia kihelmöi ja nenä jäätyy paikoilleen.
Vaikka kylmyys on ihanaa niin sekin on mahtavaa kun ulkona hyytymisen jälkeen tulet sisälle ja pääset mahdollisen takan eteen lämmittelemään. ^^
Jouluna en halua lappiin koska hirveä vilinä ja joulupukkeja joka suunnassa, tai näin ainakin kuvittelisin. Koskaan en ole käynyt :)
Toinen unelmien kohde tällä hetkellä on Norja. Ei, en halua mihkään Osloon shoppailemaan vaan haluaisin nähdä sitä Norjan luontoa. Jossain pohjoisemmassa. Ennen en ole pahemmin Norjalle korviani letkauttanut mutta jotenkin lähiakoina on alkanut kiinnostamaan kyseinen maa.
Toiset ei Unelmat vaan Unet ovat lähiaikoina olleet kovin vauhdikkaita.
Yksi yö näin unta Lumouksen pää esiintyjä bändin jäsenistä, ilmeisesti jäi rumpali mieleen kun hänen kanssaan tuli juteltua Lumouksen The end klubilla. Uni joka tapauksessa meni niin että jostakin helvetin kummasta syystä tämä rumpalimies ja bändin naispuolinen kosketinsoittaja oli meillä käymässä, ja miekkonen se päätti mennä uimaan, mutta kumminkin alkoi pohtimaan syvällisiä järven kala-lajeista joita rannassa pyöri. Samalla kun itse seisoin rannalla ihmetellen, kosketinsoitaja juoksee kiukkusena minua kohti ja kertoo huolekseen syöneensä kissojen ruokaa joka maistui pahalta. ( Ai, ihanko oikeasti? )
Toisena yönä näin painajaisia niinkin kammottavasta asiasta kun Hot wingseistä.
Mietin kuumeisesti unen aikana että miltä niiden kastikkeet maistuvat ja mikä olisi Tampereen paras paikka mennä syömään niitä. Siipi weikot, Sticky Wingers vaiko Hook? (Se olisi toki hauska tietää ihan oikeastikin. ) Mahdottoman pitkältä tuntuneen unen aikana mielessäni pyöri vain massiivisia kuvia kanansiipi annoksista.
Kolmannen yön vietin paon merkeissä. En muista enää mitä pakenin, mutta ajelin autolla hirmuista vauhtia kohti jotain taloa, johon luulin pääseväni turvaan. Sisälle taloon mentyäni huomasin kuitenkin että se oli ''peli''. Elikkä mulle tungettiin jonkun sortin ase käteen ja varoitettiin käytävillä sekä huoneissa vastassa olevista hirviöistä. Sanompa vaan että jotkut olivat niin käsittämättömän oudon näköisiä että en tiedä edes mistä oma mielikuvitukseni (joka on aika laaja) on sellaiset vetänyt.
Heräsin siihen kun juoksin täysiä yhtä karkuun jota en saanut tuhottua, juuri kun se oli minuu tarttumassa kiinni, säpsähdin hereille.
Että sellasta minun yöelämääni. Ajattelin hetken unistani kertovan blogin perustamista, koska tykkäisin kirjoittaa niitä ylös koska ne on välillä niin kauhean huvittavia. Mitäs mieltä te olisitte sellaisesta?
Mutta nyt, jatkan vielä hetken valvomistani ja sitten lähden kohti uniani, josko näkisin taas jotain mukavaa :)
Mutta niihin unelmiin. Haluaisin enemmän kuin kovasti lähteä Lappiin talvella, toivoen näkeväni revontulet :) Olen aina tykännyt niistä eikä koskaan ole tullut mieleen että ei olisi edes mahdotonta joskus nähdä sellaisia.
Kaikki pitävät minua hulluna kun sanon että pidän siitä tunteesta kun on lähes 30 astetta pakkasta, hyytävän kylmä vaikka olisi mitä päällä, poskia kihelmöi ja nenä jäätyy paikoilleen.
Vaikka kylmyys on ihanaa niin sekin on mahtavaa kun ulkona hyytymisen jälkeen tulet sisälle ja pääset mahdollisen takan eteen lämmittelemään. ^^
Jouluna en halua lappiin koska hirveä vilinä ja joulupukkeja joka suunnassa, tai näin ainakin kuvittelisin. Koskaan en ole käynyt :)
Toinen unelmien kohde tällä hetkellä on Norja. Ei, en halua mihkään Osloon shoppailemaan vaan haluaisin nähdä sitä Norjan luontoa. Jossain pohjoisemmassa. Ennen en ole pahemmin Norjalle korviani letkauttanut mutta jotenkin lähiakoina on alkanut kiinnostamaan kyseinen maa.
Toiset ei Unelmat vaan Unet ovat lähiaikoina olleet kovin vauhdikkaita.
Yksi yö näin unta Lumouksen pää esiintyjä bändin jäsenistä, ilmeisesti jäi rumpali mieleen kun hänen kanssaan tuli juteltua Lumouksen The end klubilla. Uni joka tapauksessa meni niin että jostakin helvetin kummasta syystä tämä rumpalimies ja bändin naispuolinen kosketinsoittaja oli meillä käymässä, ja miekkonen se päätti mennä uimaan, mutta kumminkin alkoi pohtimaan syvällisiä järven kala-lajeista joita rannassa pyöri. Samalla kun itse seisoin rannalla ihmetellen, kosketinsoitaja juoksee kiukkusena minua kohti ja kertoo huolekseen syöneensä kissojen ruokaa joka maistui pahalta. ( Ai, ihanko oikeasti? )
Toisena yönä näin painajaisia niinkin kammottavasta asiasta kun Hot wingseistä.
Mietin kuumeisesti unen aikana että miltä niiden kastikkeet maistuvat ja mikä olisi Tampereen paras paikka mennä syömään niitä. Siipi weikot, Sticky Wingers vaiko Hook? (Se olisi toki hauska tietää ihan oikeastikin. ) Mahdottoman pitkältä tuntuneen unen aikana mielessäni pyöri vain massiivisia kuvia kanansiipi annoksista.
Kolmannen yön vietin paon merkeissä. En muista enää mitä pakenin, mutta ajelin autolla hirmuista vauhtia kohti jotain taloa, johon luulin pääseväni turvaan. Sisälle taloon mentyäni huomasin kuitenkin että se oli ''peli''. Elikkä mulle tungettiin jonkun sortin ase käteen ja varoitettiin käytävillä sekä huoneissa vastassa olevista hirviöistä. Sanompa vaan että jotkut olivat niin käsittämättömän oudon näköisiä että en tiedä edes mistä oma mielikuvitukseni (joka on aika laaja) on sellaiset vetänyt.
Heräsin siihen kun juoksin täysiä yhtä karkuun jota en saanut tuhottua, juuri kun se oli minuu tarttumassa kiinni, säpsähdin hereille.
Että sellasta minun yöelämääni. Ajattelin hetken unistani kertovan blogin perustamista, koska tykkäisin kirjoittaa niitä ylös koska ne on välillä niin kauhean huvittavia. Mitäs mieltä te olisitte sellaisesta?
Mutta nyt, jatkan vielä hetken valvomistani ja sitten lähden kohti uniani, josko näkisin taas jotain mukavaa :)
maanantai 6. elokuuta 2012
Otsikko joka tekisi mieli sanoa mutta jätän sanomatta koska palkokasvit.
Hjoops, en oo kirjotellut kun ei ole yksinkertaisesti kiinnostanut, ikävää mutta totta enkä jaksa kierrellä.
Koen tyylillistä kriisiä, vihaan vaatekaappiani vielä enemmän kuin ennen, leikkasin / leikkaan lisää hiuksiani koska tämä sama malli vituttaa.
Ostin housut koska halusin ja huomenna ostan niittejä ja isken ne sivusaumoihin, mikäli niitä liikkeestä löytyy, toisessa tapauksessa tilaan netistä ja teen saman.
Haluan lyhyen, päheän ja komean nahkatakin, jonka olalle isken piikit. Tätä kutsun vitutus nahkatakikseni. Haluan New rockin kengät.
Haluan myöskin jo tilaamani tekonahka hanskat ja kynsikkäät. Haluan pitsistä, tyllistä ja sametista eroon.
Halajan puhvihihaisia, yksinkertaisia tai vähemmän yksinkertaisia kauluspaitoja. Haluan ennen kaikkea koppalakin.
Haluan nahkaremmejä tiettyyn paitaan jonka haluan joskus löytää. Haluan mustan farkkuhameen johon haluan tunkea d-lenkkejä ja nyörityksiä.
Kyllä, kuulostaa todella pelottavalta niistä jotka tietävät minkänäköinen tyylini on ollut ennen, aika läheltä voisi sanoa goottityyliseksi. Mutta nyt minua on alkanut niin vituttamaan sanat '' Gootti, gootit, goottimusiikki ja goottielämä. '' . Minä en ole, enkä ole koskaan ollut gootti ja olen siihen saatanan tyytyväinen.
Pitäisi olla just ja niin tietttyä. Kuunnella just ja niin tiettyjä bändejä ja vaikuttaa just ja niin siltä.
Kun muunnan tyylini sellaiseksi kun äsken ripitin, minä saan olla ihan mitä haluan ilman että kukaan tulee valittamaan '' sä oot iha feikki. :( ''
Saan ihan rauhassa kuunnella intohimoani Marilyn Mansonia, ilman että joku näsäviisas tulee naputtamaan että olen kuten teinit ja olen feikki taaskin.
Saan kuunnella myös kaikessa rauhassa Slipknottia, Ruoskaa, Kotiteollisuuta, Rammsteinia, Turmion Kätilöitä ja muuta enemmän kuin helvetin hyvää musaa !
Käyn edelleen samoissa tapahtumissa, mutta ei ainakaan tarvi huolehtia siitä että mistä bändeistä puhuu ettei ihmisiltä tule katseita '' miks toi näyttää tolta ja kuuntelee tollasta? '' Saaatana soikoon !!
Hyvää yötä ! ( ja älkää vetäkö niitä palkokasveja nenään, olkaa gootteja ja elää gootti säädösten mukaan jos haluatte, fine by me. Tämä oli minun oma turhautumis ja kyllästymis puhe.)
Koen tyylillistä kriisiä, vihaan vaatekaappiani vielä enemmän kuin ennen, leikkasin / leikkaan lisää hiuksiani koska tämä sama malli vituttaa.
Ostin housut koska halusin ja huomenna ostan niittejä ja isken ne sivusaumoihin, mikäli niitä liikkeestä löytyy, toisessa tapauksessa tilaan netistä ja teen saman.
Haluan lyhyen, päheän ja komean nahkatakin, jonka olalle isken piikit. Tätä kutsun vitutus nahkatakikseni. Haluan New rockin kengät.
Haluan myöskin jo tilaamani tekonahka hanskat ja kynsikkäät. Haluan pitsistä, tyllistä ja sametista eroon.
Halajan puhvihihaisia, yksinkertaisia tai vähemmän yksinkertaisia kauluspaitoja. Haluan ennen kaikkea koppalakin.
Haluan nahkaremmejä tiettyyn paitaan jonka haluan joskus löytää. Haluan mustan farkkuhameen johon haluan tunkea d-lenkkejä ja nyörityksiä.
Kyllä, kuulostaa todella pelottavalta niistä jotka tietävät minkänäköinen tyylini on ollut ennen, aika läheltä voisi sanoa goottityyliseksi. Mutta nyt minua on alkanut niin vituttamaan sanat '' Gootti, gootit, goottimusiikki ja goottielämä. '' . Minä en ole, enkä ole koskaan ollut gootti ja olen siihen saatanan tyytyväinen.
Pitäisi olla just ja niin tietttyä. Kuunnella just ja niin tiettyjä bändejä ja vaikuttaa just ja niin siltä.
Kun muunnan tyylini sellaiseksi kun äsken ripitin, minä saan olla ihan mitä haluan ilman että kukaan tulee valittamaan '' sä oot iha feikki. :( ''
Saan ihan rauhassa kuunnella intohimoani Marilyn Mansonia, ilman että joku näsäviisas tulee naputtamaan että olen kuten teinit ja olen feikki taaskin.
Saan kuunnella myös kaikessa rauhassa Slipknottia, Ruoskaa, Kotiteollisuuta, Rammsteinia, Turmion Kätilöitä ja muuta enemmän kuin helvetin hyvää musaa !
Käyn edelleen samoissa tapahtumissa, mutta ei ainakaan tarvi huolehtia siitä että mistä bändeistä puhuu ettei ihmisiltä tule katseita '' miks toi näyttää tolta ja kuuntelee tollasta? '' Saaatana soikoon !!
Hyvää yötä ! ( ja älkää vetäkö niitä palkokasveja nenään, olkaa gootteja ja elää gootti säädösten mukaan jos haluatte, fine by me. Tämä oli minun oma turhautumis ja kyllästymis puhe.)
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Inspiration time ! Katsokaas linkin taakse. :)
Niin, ajattelin tähänkin pistäää jos joku ei ole sattunut löytämään vielä minun hiuskoriste blogiani, jossa esittelen ja myyn tekemiäni hiuskoristeita, sekä otan mielelläni vastaan tilauksia!
Tällä hetkellä vallitsee järjetön inspiraatio, jonka johdosta nyt on todella otollinen aika kertoa minulle jos haluaa hiuskoristeen!!
http://damnedrosysale.blogspot.fi/2012/07/inspiration-time.html
Tällä hetkellä vallitsee järjetön inspiraatio, jonka johdosta nyt on todella otollinen aika kertoa minulle jos haluaa hiuskoristeen!!
http://damnedrosysale.blogspot.fi/2012/07/inspiration-time.html
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Hey cruel world... you don't have what it takes...Or do you? pt. 1
Aivan mieletöntä! Ei voi muuta sanoa kun aivan mieletöntä.
Festarit meni kutakuinkin täydellisesti, tai ehkei ihan mutta eikun menipäs!
Lähdin tosiaan torstai-perjantai yönä klo 2.22 ovesta pihalle kohti mäkkäriä ja linja-autoasemaa. Olihan sitä haettava jotain mussutettavaa ettei tarvi bussissa potea nälkää koska jännitys loi jo oman kipunsa minun poloiseen vatsaan.
Bussimatkallahan mun PITI nukkua, mutta arvatkaa kuka oli silmät apposen ammollaan koko matkan asemalta lentokentälle? Minä tietenkin.
Arvatenkin lentoasemalla ei hirveästi ollut ruuhkaa kun kello oli jopa 5.30
Siinä sitten turvatarkastuksen jälkeen hiihtelin lähimpään kahvilaan siemaisemaan kupposen kahvia.
Lentomatka suomesta göteborgiin meni taaskin silmät apposen ammollaan koska jännitys oli niin perhanan suuri että hohhoh ! Laskeuduttuamme hiihtelin sitten suoraan 200m päässä olevaan hotelliini koska minullahan ei ollut muutakun käsimatkatavaraa mukana. Siellä minulla olikin ohjelmassa selvittää että mihin voin jättää laukkuni kun ehdin lähtemään festareille jo ennemmin kuin ehdin saada edes huonetta. Noh, asia selvisi hyvin ja sitten hiihtelin syömään aivan järkyttävän ähky aamupalan ettei tarvisi sitten festareilla enään syödä paljoakaan.
Hirveän meikkaus session jälkeen päädyin kuikuilemaan keskustaan meneviä busseja.
Keskustassa taasen sain pää kolmantena jalkana etsiä sitä paikkaa mistä festaribussi lähti kohti aluetta. Löysin sen sitten kun kehtasin avata suuni ja kysyä joiltakin myöskin festareille menevän näköisiltä että mihis miun pitää mennä.
Bussissa oli aivan järkyttävän huvittava näky kun kuski kuulutti että pistäkääs turvavyöt kiinni, ja niin sitten bussillinen metallikansaa kiltisti kaivaa turvavöitänsä penkeistä :D
Itse festareilla sitten olikin hieman ykstoikkosempaa, meinaan eturivissä seisoskelua klo. 13-23.40. Kerran pääsin käymään vessassa, kun kysyin viereiseltä jonottelijalta voisiko ystävällisesti pitää minun paikkaani kun juoksen vessaan. Tässä kohtaa myös sattui festareiden ainoa haaveri. Vessojen edusta oli sellaista isoa kivimurskaa, jonka lävitte kun yritin päästä nopeasti, swingit pisti nilkan vääntyyn ja minähän rrysähdin polvilleni kiville. Hieman kirpaisi mutta oli kiire eturiviin joten ei ehtinyt polvia marmattaa. Vertahan ne vuosivat mutta siinäpähän vuosivat kaikessa rauhassa.
Aika kului väliin melko hitaasti kun aina oli tunnin roudaustauko ja sitten soitti bändi. Siinä meidän lavalla soittivat Devil driver, Trivium ( joka oli melkoista höykytystä kun tuli mukavat paineet sieltä takaapäin), Machine Head (myöskin aivan kamalaa höykytystä ja ansaitsi ''vittu mitä paskaa palkintoni, kuten mastodon viime vuoden sonispheressä'' Tämä ei tarkota että bändi olisi huono, vaan sitä että kaikki biisit minun korvaan vaan kuulosti samalta), Within temptation ja lopuksi, odottamani Marilyn Manson <3 Kyllä unohtui kylmyys, jano ja nälkä siinä vaiheessa kun Manson alkoi tekemään tuloaan lavalle. Toisin kuin luulin, Mansonin yleisöpaine oli se kaikista pahin. Ilmeisesti ruotsista löytyy paljon manson faneja plussattuna kaikki juopo jotka tulevat vaan muutoin heippumaan yleisöön. Joka paikka oli jo valmiiksi niin poikki ja rikki ja katki että silmissä melkein lenteli tähtiä jo keikan alussa. Tosin riehuin ja lauloin minkä siinä pystyin aitaan litistyneenä. Aivan mahtavia biisejä, mukaan lukien Personal Jesus jonka olen ensimmäisenä ikinä kuullut Marilyn Mansonilta joten se merkitsi mulle todella paljon!!
Eturivistä käsin olisi saanut todella hyviä kuvia, joita muutaman sainkin. En viitsinyt hirveästi kuvata ettei mene sitten keikka niin sanotusti ohitse kuvaamisen takia.
Harmitti kovasti kun tämä ihana soitto kesti kuitenkin nini vähän aikaa kun oli festarit eikä Manson ollut edes pääesiintyjä, niin piti lähteä ajoissa pois lavalta. Olisin voinut siinä olla vielä kauemminkin, vaikka vikan biisin aikana lenteli tähtiä silmistä ja niskoihin sattui kun ihmisiä nosteltiin järkkäreiden voimin yleisöstä pois kun tuli liian ahtaat paikat niille.
Saalista sain jonkun Manson T-paidan jonka joku tyhmä heitti lavalle ja alashan se sieltä takaisin lensi. Kiltti järjestysmies ojensi sen minulle kun pyysin.
Keikan jälkeen hoipertelin viimeisillä voimillani kohti T-paita kojua ja nappasin mukaani Mansonin kiertue t-paidan. Oli hieman haasteellista kävellä sen kivimurskan ja puulastun ylitse pilkkopimeässä. Siitä sitten kohti kohtuuttoman kaukana olevaa bussialuetta. Kesti varmaan oikeesti 20minuuttia niillä voimilla kävellä sinne. Väsyneenä ja puolikuolleena mutta ikionnellisena. Sain odotella n.10min (VAAN!!) festaribussia. Todella hyvin järjestetty nuo kuljetukset tuolla Metaltownissa, busseja tulee jatkuvalla syötöllä ja nekin täytetään niin että vain istumapaikoille pääsee.
Göteborgin keskustassa sitten jouduin metsästämään taksin koska yli 10km päässä sijaitsevan lentokentän ja hotellini suuntaan ei enää siihen aikaan mennyt busseja. Maksoihan se perkuleesti, mutta pääasia oli että pääsin suihkuun ja nukkumaan. Hotellilla olin 1.30 maissa, kävin suihkussa ja painuin sänkyyn, valmiiksi jo kettuuntuneena siitä että joudun heräämään 2 tunnin kuluttua. Simahdin kyllä uneen samantien. Heräämisestä eteenpäin fiilikset saattekin tietää seuraavassa kirjoituksessa.
kuuurr<3
Festarit meni kutakuinkin täydellisesti, tai ehkei ihan mutta eikun menipäs!
Lähdin tosiaan torstai-perjantai yönä klo 2.22 ovesta pihalle kohti mäkkäriä ja linja-autoasemaa. Olihan sitä haettava jotain mussutettavaa ettei tarvi bussissa potea nälkää koska jännitys loi jo oman kipunsa minun poloiseen vatsaan.
Bussimatkallahan mun PITI nukkua, mutta arvatkaa kuka oli silmät apposen ammollaan koko matkan asemalta lentokentälle? Minä tietenkin.
Arvatenkin lentoasemalla ei hirveästi ollut ruuhkaa kun kello oli jopa 5.30
Siinä sitten turvatarkastuksen jälkeen hiihtelin lähimpään kahvilaan siemaisemaan kupposen kahvia.
Lentomatka suomesta göteborgiin meni taaskin silmät apposen ammollaan koska jännitys oli niin perhanan suuri että hohhoh ! Laskeuduttuamme hiihtelin sitten suoraan 200m päässä olevaan hotelliini koska minullahan ei ollut muutakun käsimatkatavaraa mukana. Siellä minulla olikin ohjelmassa selvittää että mihin voin jättää laukkuni kun ehdin lähtemään festareille jo ennemmin kuin ehdin saada edes huonetta. Noh, asia selvisi hyvin ja sitten hiihtelin syömään aivan järkyttävän ähky aamupalan ettei tarvisi sitten festareilla enään syödä paljoakaan.
Hirveän meikkaus session jälkeen päädyin kuikuilemaan keskustaan meneviä busseja.
Keskustassa taasen sain pää kolmantena jalkana etsiä sitä paikkaa mistä festaribussi lähti kohti aluetta. Löysin sen sitten kun kehtasin avata suuni ja kysyä joiltakin myöskin festareille menevän näköisiltä että mihis miun pitää mennä.
Bussissa oli aivan järkyttävän huvittava näky kun kuski kuulutti että pistäkääs turvavyöt kiinni, ja niin sitten bussillinen metallikansaa kiltisti kaivaa turvavöitänsä penkeistä :D
Itse festareilla sitten olikin hieman ykstoikkosempaa, meinaan eturivissä seisoskelua klo. 13-23.40. Kerran pääsin käymään vessassa, kun kysyin viereiseltä jonottelijalta voisiko ystävällisesti pitää minun paikkaani kun juoksen vessaan. Tässä kohtaa myös sattui festareiden ainoa haaveri. Vessojen edusta oli sellaista isoa kivimurskaa, jonka lävitte kun yritin päästä nopeasti, swingit pisti nilkan vääntyyn ja minähän rrysähdin polvilleni kiville. Hieman kirpaisi mutta oli kiire eturiviin joten ei ehtinyt polvia marmattaa. Vertahan ne vuosivat mutta siinäpähän vuosivat kaikessa rauhassa.
Aika kului väliin melko hitaasti kun aina oli tunnin roudaustauko ja sitten soitti bändi. Siinä meidän lavalla soittivat Devil driver, Trivium ( joka oli melkoista höykytystä kun tuli mukavat paineet sieltä takaapäin), Machine Head (myöskin aivan kamalaa höykytystä ja ansaitsi ''vittu mitä paskaa palkintoni, kuten mastodon viime vuoden sonispheressä'' Tämä ei tarkota että bändi olisi huono, vaan sitä että kaikki biisit minun korvaan vaan kuulosti samalta), Within temptation ja lopuksi, odottamani Marilyn Manson <3 Kyllä unohtui kylmyys, jano ja nälkä siinä vaiheessa kun Manson alkoi tekemään tuloaan lavalle. Toisin kuin luulin, Mansonin yleisöpaine oli se kaikista pahin. Ilmeisesti ruotsista löytyy paljon manson faneja plussattuna kaikki juopo jotka tulevat vaan muutoin heippumaan yleisöön. Joka paikka oli jo valmiiksi niin poikki ja rikki ja katki että silmissä melkein lenteli tähtiä jo keikan alussa. Tosin riehuin ja lauloin minkä siinä pystyin aitaan litistyneenä. Aivan mahtavia biisejä, mukaan lukien Personal Jesus jonka olen ensimmäisenä ikinä kuullut Marilyn Mansonilta joten se merkitsi mulle todella paljon!!
Eturivistä käsin olisi saanut todella hyviä kuvia, joita muutaman sainkin. En viitsinyt hirveästi kuvata ettei mene sitten keikka niin sanotusti ohitse kuvaamisen takia.
Harmitti kovasti kun tämä ihana soitto kesti kuitenkin nini vähän aikaa kun oli festarit eikä Manson ollut edes pääesiintyjä, niin piti lähteä ajoissa pois lavalta. Olisin voinut siinä olla vielä kauemminkin, vaikka vikan biisin aikana lenteli tähtiä silmistä ja niskoihin sattui kun ihmisiä nosteltiin järkkäreiden voimin yleisöstä pois kun tuli liian ahtaat paikat niille.
Saalista sain jonkun Manson T-paidan jonka joku tyhmä heitti lavalle ja alashan se sieltä takaisin lensi. Kiltti järjestysmies ojensi sen minulle kun pyysin.
Keikan jälkeen hoipertelin viimeisillä voimillani kohti T-paita kojua ja nappasin mukaani Mansonin kiertue t-paidan. Oli hieman haasteellista kävellä sen kivimurskan ja puulastun ylitse pilkkopimeässä. Siitä sitten kohti kohtuuttoman kaukana olevaa bussialuetta. Kesti varmaan oikeesti 20minuuttia niillä voimilla kävellä sinne. Väsyneenä ja puolikuolleena mutta ikionnellisena. Sain odotella n.10min (VAAN!!) festaribussia. Todella hyvin järjestetty nuo kuljetukset tuolla Metaltownissa, busseja tulee jatkuvalla syötöllä ja nekin täytetään niin että vain istumapaikoille pääsee.
Göteborgin keskustassa sitten jouduin metsästämään taksin koska yli 10km päässä sijaitsevan lentokentän ja hotellini suuntaan ei enää siihen aikaan mennyt busseja. Maksoihan se perkuleesti, mutta pääasia oli että pääsin suihkuun ja nukkumaan. Hotellilla olin 1.30 maissa, kävin suihkussa ja painuin sänkyyn, valmiiksi jo kettuuntuneena siitä että joudun heräämään 2 tunnin kuluttua. Simahdin kyllä uneen samantien. Heräämisestä eteenpäin fiilikset saattekin tietää seuraavassa kirjoituksessa.
kuuurr<3
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
Meet my Cats :)
Tässä ovat rakkaat kisuni Hertta ja Takiainen ^^ Isompi on siis Hertta, niille jotka ei tiedä. :)
Hertta on minulla ollut vähän yli vuoden ja Takiainen tuli juuri tuossa alle 2 viikkoa sitten.
Kisut on kyllä niin herttaisia, ekaksi hieman muristiin ja purtiin mutta nytten niinkun kuvasta näkyy, ne nukkuu jatkuvasti kerällä toistensa vieressä ja Hertta pesee pikkukisua. Myös korvat niinkuin näkyy, hieman nauroin kun huomasin että Hertan naama on puoliksi toisen korvassa...
Hertta on tässä aika nuori vielä kun en löytänyt koneeltani uudempia kuvia, pitääkin ottaa nyt uusia kun ostin alesta ihan kivan digikameran kun tuota järkkäriä ei voi kuljettaa keikoilla ja on se oma vaivansa raahata sitä mukana ylipäätään mihkään pienemmille reissuille.
Siinä meiän pieni Takiainen kurottelee tiskipöydälle. Ehhei onnistu vielä niin korkialle hyppiminen.
Kovin leikkisiä nuo on kyllä, välillä hirvittäää kun hirvee kopina kuuluu kun ne juoksee ympäri kämppää ja hyppii tuolien päälle. :D
Herttalla oli jokin '' ja minähän en syö vaikka kuinka tuhlaisit rahasi kalliisiin ruokiin, nuolen vain kastikkeet ja jätän ruoat syömättä'' - kausi tuossa keväällä mutta nyt kun Takiainen tuli niin on yhtäkkiä alkanutkin ruoka kelpaamaan '' Apua, joku muu on mun kupilla, äkkiä syömään!!''
Huvitti kuinka kaikki hösötti ennenkun pikkukisu tuli meille että kuinka mä pärjään si kahden kissan kans ku tulee mukamas niin paljon lisää työtä.. Pyh, mitäs siitä jos joutuu 2 paskat siivoomaan, ei se nyt niin iso homma ole ja ruoat laitan samaan aikaan molemmille. Pesu kerrat tietenkin tuottaa päänvaivaa mutta ei sitäkään tarvi harrastaa kuin n. kuukauden välein niin ei se hirveästi paina !
Ihania ovat ja paljon mukavampi käydä jossain missä menee muutama tunti aikaa kun ei tarvitse huolehtia että yksinäistyykö se Hertta ihan kokonaan.
Jos on jotain kysymystä kisuista, niin kysykää toki. Vastaan oikein mielelläni :P
maanantai 11. kesäkuuta 2012
Sleeping is overrated...or is it? Sehän nähdään kyllä :D
Suunnitelmat hieman muuttui! :) Kyllä, olen vielä menossa tietenkin festareille mutta sen jälkeinen aika tyytyväisestä löhöilystä koko festareiden jälkeinen päivä hotellissa iltaan saakka muuttuikin armottomaksi matkaamiseksi ja antinukkumiseksi.
Lähdenkin meinaan turkkiin sitten serkkuni kanssa. Tähän äkilliseen lähtöön on syynsä mutta kaikenvaralta en viitsi niitä tänne kirjoittaa :)
Mutta kuitenkin, matkasuunnitelma lyhyesti tämä:
Torstai-perjantai yönä lähden jännityksessä ja iloisena 3.10 bussilla kohti Helsinki-Vantaa lentokenttää bussilla. Lento lähtee joskus 7.10 maissa kohti Göteborgia :) Olen sopivasti asemalla juuri sen tasan 2h aikaisemmin ennen lennon lähtöä.
Göteborgissä olen sitten joskus 8.30 jälkeen, siinä sitten yritän meikata ja yritän syödä tukevan aamupalan ja ehkäpä jonkunnäköisen ruoan ja lähden sitten joskus 10-11 maissa festareialueelle jossa vietänkin sitten koko loppu päivän.
Marilyn Manson alkaa soittelemaan aikataulun kertomana 22.30 joten lopettelee varmaankin sitten 23.30-00.00 aikoihin. <3
Siitä sitten luultavasti ikionnellisena ja hypnoosissa yritän hoiperrella johonkin ruokakojulle mikäli sellaisia on vielä pystyssä. Ja sitten lähtee matka kohti göteborgin keskustaa festaribussilla ja sieltä sitten jollain irveeellä koitan selviytyä lentokenttä hotellilleni. Joudun ah niin kalliisti huristamaan taksilla koska noihin aikoihin ei enään kulje busseja lentokentälle. Juuri 22.30 menee vika ja seuraava sitten lähtee vasta 4.30 mikä ei minua enään auta mitenkään.
Olen varmasti sitten joskus 1-2 aikaan vasta hotellilla, ja siitähän se hupi alkaakin vasta. Minun takaisintulo lentoni lähtee meinaan 6.30, viimeinen check in on 5.45 joten kentällä minun suopi olla ihanasti jo 4 aikaan. Kysymys kuuluu, nukunko tunnin vai olenko suosilla hereillä? En ehdi jumankeuta syömään edes aamupalaa kun se alkaaa vasta 5.00 hotellilla.
Siinä sitten ihanan rapeassa olotilassa festareiden höykytyksen jälkeen pyörin asemalle, ja odottelen sitä lennon lähtöä.
Seuraava stoppini ei suinkaan ole suomi, vaan tanskan kööpenhamina. Siellä siis vaihto, ja vaihtoaika on 50minuuttia joten saan pää kolmantena jalkana juosta swingeillä seuraavaan koneeseen. Todellista swingailua.
Siitä sitten 1.35h lentoa kohti Helsinki-vantaan lentokenttää johon ei vieläkään minun poloisen matka pääty.
Suomessa olen huimat n. 7h, joista n. 5h vietän yksin joten en voi edes nukkua siellä ettei kukaan ryövää mun tavaroitani. tuon tuskaisan 5 tunnin jälkeen saapuu asemalle serkkuni, jonka kanssa lähden sitten lomailemaan 2.5 viikoksi :)
Lentomme kohti tulikuumaa saunaa lähtee 18.25, kohti istanbulia jossa olemme 21.40. Tässä vaiheessa moni tätä lukeva varmaan jo huokaisee että nyt se on ohi, mutta eipäs vaan olekaan !!
Istanbulissa vietämme aikaa 01.30 asti, jolloin taas lähtee lento kohti antalyaa. JA ei, matka ei lopu vielä tähänkään. Vielä on jäljellä 2h autokyyti kohti alanyaa, tällä kertaa kyllä täytyy sanoa kuskille että nyt ei kestä sitä ylipirteää '' tervetuloa alanyaan'' musiikkia. Viimeksi se oli vielä hauskaa, koska olin nukkunut hyvin.
Tällä kertaa en nuku kyllä paljon unen nimeksikään, kun miettii että 3.10 lähden bussilla, jollon saatan nukkua matkalla, sen jälkeen en sitten pääsekään nukkumaan kunnolla vastakun tuolla helsinki-istanbul lennolla joka kestää 3.5h :D
Että selviänkö tästä? Toivon todella, vähän kyllä hirvittää että monenko rekan alle jääneeltä tuntuu sitten päivän päätteeksi. :)
kertoilen sitten turkista käsin fiiliksiä festareista ja tästä kamalaakin kamalammasta matkasta :D
Lähdenkin meinaan turkkiin sitten serkkuni kanssa. Tähän äkilliseen lähtöön on syynsä mutta kaikenvaralta en viitsi niitä tänne kirjoittaa :)
Mutta kuitenkin, matkasuunnitelma lyhyesti tämä:
Torstai-perjantai yönä lähden jännityksessä ja iloisena 3.10 bussilla kohti Helsinki-Vantaa lentokenttää bussilla. Lento lähtee joskus 7.10 maissa kohti Göteborgia :) Olen sopivasti asemalla juuri sen tasan 2h aikaisemmin ennen lennon lähtöä.
Göteborgissä olen sitten joskus 8.30 jälkeen, siinä sitten yritän meikata ja yritän syödä tukevan aamupalan ja ehkäpä jonkunnäköisen ruoan ja lähden sitten joskus 10-11 maissa festareialueelle jossa vietänkin sitten koko loppu päivän.
Marilyn Manson alkaa soittelemaan aikataulun kertomana 22.30 joten lopettelee varmaankin sitten 23.30-00.00 aikoihin. <3
Siitä sitten luultavasti ikionnellisena ja hypnoosissa yritän hoiperrella johonkin ruokakojulle mikäli sellaisia on vielä pystyssä. Ja sitten lähtee matka kohti göteborgin keskustaa festaribussilla ja sieltä sitten jollain irveeellä koitan selviytyä lentokenttä hotellilleni. Joudun ah niin kalliisti huristamaan taksilla koska noihin aikoihin ei enään kulje busseja lentokentälle. Juuri 22.30 menee vika ja seuraava sitten lähtee vasta 4.30 mikä ei minua enään auta mitenkään.
Olen varmasti sitten joskus 1-2 aikaan vasta hotellilla, ja siitähän se hupi alkaakin vasta. Minun takaisintulo lentoni lähtee meinaan 6.30, viimeinen check in on 5.45 joten kentällä minun suopi olla ihanasti jo 4 aikaan. Kysymys kuuluu, nukunko tunnin vai olenko suosilla hereillä? En ehdi jumankeuta syömään edes aamupalaa kun se alkaaa vasta 5.00 hotellilla.
Siinä sitten ihanan rapeassa olotilassa festareiden höykytyksen jälkeen pyörin asemalle, ja odottelen sitä lennon lähtöä.
Seuraava stoppini ei suinkaan ole suomi, vaan tanskan kööpenhamina. Siellä siis vaihto, ja vaihtoaika on 50minuuttia joten saan pää kolmantena jalkana juosta swingeillä seuraavaan koneeseen. Todellista swingailua.
Siitä sitten 1.35h lentoa kohti Helsinki-vantaan lentokenttää johon ei vieläkään minun poloisen matka pääty.
Suomessa olen huimat n. 7h, joista n. 5h vietän yksin joten en voi edes nukkua siellä ettei kukaan ryövää mun tavaroitani. tuon tuskaisan 5 tunnin jälkeen saapuu asemalle serkkuni, jonka kanssa lähden sitten lomailemaan 2.5 viikoksi :)
Lentomme kohti tulikuumaa saunaa lähtee 18.25, kohti istanbulia jossa olemme 21.40. Tässä vaiheessa moni tätä lukeva varmaan jo huokaisee että nyt se on ohi, mutta eipäs vaan olekaan !!
Istanbulissa vietämme aikaa 01.30 asti, jolloin taas lähtee lento kohti antalyaa. JA ei, matka ei lopu vielä tähänkään. Vielä on jäljellä 2h autokyyti kohti alanyaa, tällä kertaa kyllä täytyy sanoa kuskille että nyt ei kestä sitä ylipirteää '' tervetuloa alanyaan'' musiikkia. Viimeksi se oli vielä hauskaa, koska olin nukkunut hyvin.
Tällä kertaa en nuku kyllä paljon unen nimeksikään, kun miettii että 3.10 lähden bussilla, jollon saatan nukkua matkalla, sen jälkeen en sitten pääsekään nukkumaan kunnolla vastakun tuolla helsinki-istanbul lennolla joka kestää 3.5h :D
Että selviänkö tästä? Toivon todella, vähän kyllä hirvittää että monenko rekan alle jääneeltä tuntuu sitten päivän päätteeksi. :)
kertoilen sitten turkista käsin fiiliksiä festareista ja tästä kamalaakin kamalammasta matkasta :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)