Muutama sata kilometriä ja 39 astetta lämmintä.

NYT minulla on penkit autooni, käytiin ne sieltä Lahdesta hakemassa. Ajomatka sujui tosi hyvin, vaikka luulin ekaks toisin. Pysähdyttiin siinä pariin kertaan huolttiksella kun oli niin helevatan kuuma ja kaipasi juomista. Loppu suoralla äite sai tosin raivarin, kun luuli että mentiin väärään suuntaan mutta minä patistin sitä vaan ajamaan eikä raivoomaan, ja sieltähän se määränpää tulikin mutkan takaa jo esiin. Penkit oli myyjän kertomuksen mukaiset, perkeleen likaset mutta muuten hyvässä kunnossa :) Yksi pieni repeämä niissä oli mutta eipä tuo ole ihmekkään.
Lahdesta lähtiessä auton mittari näytti järkyttävää 39 asteen lämpötilaa... Siltä se kyllä tuntuikin ihan kuin olisi saunaan mennyt, jossa ei ole yhtään kosteutta ilmassa kun nousi ulos ilmastoidusta autosta.
Hyvällä tuurilla ratti tulee tuonne postiin vielä tällä viikolla, mutta jos ei niin ensiviikon alusta sitten, ja saadaan viedä auto yhdelle tutulle, että tämä voisi asentaa penkit ja ratin sitten paikalleen.
Poikettiin ylöjärven vahinkotavara myymälässä meno matkalla, ostin sieltä 2 mustaa pyyhettä kun olivat 5e/kappale. Löysin myös sen kauan kaivatun uuden meikkipussin itelleni, vanha kun on jo melko likainen ja rikkinäinen. Ei vaan oo tullut sopivan näköistä/kokoista aiemmin vastaan.
Ei tulisi kyllä mieleen ihan heti lähteä toista kertaa autoilemaan noin pitkälle lähiaikoina, istuminen alkoi jo puuduttaan pahemman kerran.


Tässä penkit pestyinä :)

Järrrrkyttävä ukonilma.

Huhhuh sanon minä! Eilen illalla/yöllä oli kyllä aivan karmeeta. Perun kyllä puheeni siitä, että haluan nähdä kunnon salamanäytöksiä. Noh, nyt tuli nähtyä ja toivon etten näe toista kertaa. Siis oikeesti varmaan sekunnin välein välkähti tosi isoja salamia, ja monen salaman jaksoina. Ihan kuin jossain pahemman luokan diskossa olis ollut. Se ukkonen oli ihan päällä, jopa vielä melko kauan...Varmaan tunnin se oli IHAN päällä ja piti tuota hirveetä välkehdintää. En oo sitten 17 vuotisen elämäni aikana tollasta kyllä nähnyt... Salamoiden ihailija kaverinikin kuulemma oli jo paennut autoon istumaan ja kiljuun henkensä edestä :'D
Kissat oli ihan sekaisin, ne juoksi ympäri taloo ja huus ihan ku häntä olis ollu tulessa.
Heräsin sitten j0 8.45 enkä saanu enää nukuttua ku oli niin perkeleen kuuma. Sekin ukkosen syytä kun ei voinut pitää ikkunoita auki, eikä myöskään ilmalämpöpumppua kun se toimii kummiskin sähköllä ja olis menny rikki siinä ilmassa. Mitään ei mennyt rikki paitsi äiten laturi, oli jäänyt sitten yläkertaan seinään...
Namnam, aamupalaks tänä aamuna poimittuja vadelmia, ai että kun voi olla hyviä :) Oon syöny taas kyl nii helkatisti marjoja, mustikoita, vadelmii ja mansikoita. Viinimarjatkin menee mutta en niistä niiiiin paljoa tykkää.

Berliinin matka lähestyy. Hullua että se on jo viikon päästä. Aion ostaa ehkä jonkun sormuksen tai kaks, koska siellä on hyvä valikoima kaikkia ihania koruja. Toinen asia mitä ostan varmasti, jos niitä on, sellaiset kilisevät pienet lepakot. Aion väsätä niistä avaimenperän mun auton avaimin. Kengät kans ostan jos löydän. Minulla kun ei nyt ole mitään matalampia korkkareita, joilla pystyisin kävelemään sitten talvella hieman liukkaammillakin keleillä. Maiharit kun ei ole kovin kivan näköset hameiden kanssa.. Myös mun synttärit on viikon päästä :) Tiistaina 3.8 meikäläinen on sitten tasan 17!! Saisi samantien vierähtää vuodella eteenpäin, että saisi sen ajokortin ja pääsisi itse ajamaan omaa autoansa ja pääsisi kaikkiin kivoihin tapahtumiin, kun suurin osa mun kavereista on itse jo täysi-ikäisiä, niin on sitten mukavampaa kun pääsen itsekin pitämään hauskaa, enkä vaan kuuntelemaan juttuja kuinka oli kivaa ja hienoo, sillä välin kun minä istun muumioituneena yksin kämpässäni.
Keskiviikkona muuten haetaan ne penkit Lahdesta. Hoh, tulee sellainen 3 tunnin ajomatka, kun ei olla siellä ennen käyty niin varmaan menee 30min siihen söhläämiseen. Ratti onneks tulee postissa, ompi täällä varmaan sitten tän viikon lopusta tai ensviikon alkupuolella...
Eipäs ny muuta, tältä aamulta.

Vaate ideoita.

Heh, se oli varsin hassu juttu, kun löysin yhden kangaspakan meidän ''varastosta'' Vaaleanpunaista satiinia. En missään yhteyksissä ole ennen tykännyt vaaleanpunaisesta väristä, mutta toi kangas toi mulle yhtäkkiä idean hameesta.
Päälle tietty tulis mustaa pitsiä, helman alta tulis tylliä. Piirsinkin sen jo, ja suunnittelin siihen paidankin.


Joskus 2 viikkoa sitte, 01.00 aikaan yöllä kun olin jo sängyssä kokeilemassa alottaa nukkumaan, sain idean takista. Idea pyöri niin täydellisesti mun päässäni, että oli pakko kirjottaa yksityiskohtaisesti mielikuvani siitä takista kännykän muistioon. Sekään ei riittänyt, vaan se oli pakko lähteä piirtämään keskellä yötä paperille, ettei se unelmallisen takin idea häviä päästä.


Sitten on tullut pari muutakin ideaa. 1 melkein peruspaita, mutta vaan hihat ja kaula-aukko ovat hieman erikoisempia. 1 toppi, missä on pitsiä ja rusettia jne.




Sitten on vielä 1 mekko, jonka olen halunnut tehdä jo jonkin aikaa, mutta teen sen sitten vasta kun olen hieman hoikistunut. En viitsi sitä tehdä roikkumaan kaappiin, koska en viitsisi pitää sitä kun olen vielä tämän näköinen mitä olen. En tuntisi oloani tarpeeksi nätiksi vielä tuohon mekkoon :) Ehkä tuon mekon tekeminen voisi kannustaa minua hieman aloittamaan sitä kuntoilua.

60metriä konttaamista...

20 lakanaa vihdoinkin tehty! On´ne polvet ruvella aika hyvin, kun konttaa tuolla lattialla mittailemassa ja leikkaamassa 20kpl 3 metrin mittaisia lakanoita. Se oli se vaihe, mikä mua otti kaikista eniten päähän tässä urakassa. Toiseksi tuli se, että alalanka pääsi loppumaan aina kesken sauman. Joten rumia jatko kohtia tuli moneen lakanaan. Parin kolmen lakanan välein sai puolata. Harvinaisen rasittavaa. Kolmanneksi ärsytykseksi tuli se, etten ollut tyytyväinen sauman suoruuteen. Tuolla koneella tuntui jotenkin über vaikealta saada suoraa tikkiä, johtui varmaan siitä, ettei se vetänyt kangasta itse ollenkaan, vaan minä jouduin vetämään kangasta samalla kun yritin ohjata kangasta niin että sauma tulisi suoraan ja samalle etäisyydelle reunasta koko matkan. Jos joku tarvitsee lakanoita, niin senkus ilmotatte, kyl niitä tekee aika helpolla muutaman lisää kun juuri on tehnyt niitä 20 kappaletta. Jää levy soimaan mukavasti.
Pitäisi ommella ne verhotkin omaan kämppään, makuuhuonekin näyttäisi hieman paremmalta sitten kun ei näy ne hirveet metallinväriset ikkuna kaihtimet... Verhoista tulee tottakai punaiset, sehän on mun pääväri kotona. Tummemman punaista paksumpaa kangasta, ja sitten yhdistän jotenkin kivasti läpinäkyvän, vähän kirkkaamman punaisen kankaan niihin verhoihin. En vain ole ihan varma että minkälaiset niistä teen sitten. Sitten sen näkee kun ne saan tehtyä, toki laitan tännekkin kuvan.
Nääh, miksen saa ikinä pidettyä kynsilakkojani hyvän näköisinä? Ärsyttää kulkea aina värittömillä kynsillä/ lohjenneilla/ kurttuun menneillä lakoilla. Enkä osaa edes itse lakata kynsiäni kunnolla, pitää kai ruveta rikkaaksi että vois aina käydä kynsihoitolassa laittamassa tekokynsiä ja lakkoja. Se vaan että miten se onnistuisi :'D Jokuhan voi nyt ystävällisesti tehdä minulle muutaman miljoonan lahjoituksen lukiessaan tätä. No ei, vitsi vitsi.
Jooh, eipä tältä päivältä ole oikeen muuta kerrottavaa, melko toimeton päivä ollut.

Ukkosmyrskyä, rahanmenoa ja taivaallista hiljaisuutta.

Aamulla olin kiukkuinen, kun kiljuminen alkoi 9.30... Tottakai minä siihen heräsin, enkä saanut enään nukuttuakaan. Aamupalalle mennessä ärsytti vielä enemmän, kun toinen kiljumoottori istui MINUN paikallani. En osaa juoda aamukahviani muualla kuin tasan omalla paikallani. Jouduin sitten menemään olohuoneeseen, kun en halunnut istua kummankaan pikkupojan viereen aamu ärsytykseni takia. Myöhäisen valvomisen takia myös väsytti aivan hervottomasti. Jäin katselemaan tatuointi ohjelmaa yöllä, sekä odottelemaan että meidän kissat tulisivat kotiin. 01.30 aikoihin tuli nuorempi kissamme Niitti, mutta yleensä tätä aina ennen kotiin tulevaa Nöösiä ei näkynyt. Jäin sitten vielä puoleksi tunniksi istumaan, ja välillä kävin ulkona kissittelemässä kisua sisälle, mutta ei näkynyt. Luovutin ja menin nukkumaan... tai ainakin yrittämään. Kokoajan kyttäsin ikkunaan, kuulostelin että tuliko kisu ikkunalle. Loppujenlopuksi sitten nousin takaisin ylös , kun ei uni tullut. Vihdoinkin jossain 02.30 aikoihin kissa tuli sisälle, ja minä pääsin nukkumaan.

Olin ihan sekaisin kellon ajoista kun heräsin niin aikaisin. 13.00 aikoihin luulin että kello oli 16.00 ja 15.00 aikaan luulin että kello olisi jo lähempänä 19.00... Tuossa yhden maissa kaverini tuli meille kyläilemään, puhuttiin tulevasta Berliinin matkasta, ihmeteltiin että eihän siihen olekaan enään kuin 2viikkoa! On todella mukava päästä hänen kanssaan Berliiniin, kun pääsee kunnolla kaupoille. Olen ollut 2 kertaa aiemminkin kyseisessä kaupungissa, mutta poikaystäväni kanssa, joka ei tietenkään ole jaksanut pyöriä kaupoissa niin paljoa kuin olisin halunnut. :)
Puhe oli myöskin Serenaan menosta, mutta se taitaa valitettavasti jäädä ensikuun keskivaiheille, kun aika ja raha on melkoisen vähissä.
Siinä samassa jyrähti ukkosmyrsky käyntiin, kaveriani ei haitannut olleskaan, hän kun tykkää kovasti ukkosmyrskyistä :) Minä vähän arastelin, mutta toisaalta ne kiehtovat minua kovasti. Se on hassu juttu kuinka toivon ukkosen aikana, että se menisi mahdollisemman pian ohitse, mutta sitten taas petyn jos ei tullut kunnon salama näytöstä.


Tänään löysin myös etupenkit autooni! Olen minä hyvä, sanon. Onhan se ollut melko jännittävää touhua, kun on joutunut oudoille ihmisille, vieläpä miehille soittelemaan ja tekstailemaan, että löytyisikös sitä ja tätä ja millä hinnalla. 100eurolla saan molemmat penkit niskatukineen. Sitten on auton sisusta jo melkoisen komia, kun on alkuperäiset penkit ja ratti! Joskus sitten myöhemmin kun olen rikkaampi, vien lepakkomobiilin autoverhoomoon, jos ne saisi sitä kattoverhousta hieman kauniimmaksi, kun tuo likaisenvalkoinen mustapilkullinen katto ei oikeen lepyytä silmää. Nyt voisi sitten tuo rahanmeno loppua jo, ainut este on se, että on Berliinin matka tulossa. Sen jälkeen elän mahdollisimman vähän tuhlaten.
Olen hieman tampio. Lähdin auton penkeistä ottamaan kuvia kamerallani, kun kysyin kävisikö vaihto noihin amazonin penkkeihin... Auto on reilun puolen kilometrin venematkan päässä kodistamme. Kyllä, asumme saaressa. Siinä sitten otin tyytyväisenä monta kuvaa, kunnes katsoin kameran näyttöön jossa luki: ''Ei muistikorttia'' Huoh, eihän tuossa ole sisäistä muistia, joten olin vain kuvaillut turhaan. Muistikortti oli kätevästi jäänyt olkkarin pöydälle, kun olin siirtänyt muistikortilta suoraan kuvia koneelle. Jouduin sitten ottamaan kännykkäkameralla kuvat...Eipä niistä hääppöisiä tullut. Ei käynyt vaihto niihin penkkeihin, mutta eipä tuossa mitään, kyllä se maksaminenkin minulle sopi. Tässä sitten varmaan 2 viikon sisällä lähdetään noita penkkejä hakemaan Lahdesta. Saapi nähdä kuinka sinne löydetään ;)

Mitä hiljaisuuteen tulee, KILJU MOOTTORIT ovat lähteneet! Lähtivät tuossa joskus 17.00 maissa pois täältä. Ei nyt voi muuta sanoa, kun Ihana hiljaisuus. Toivottavasti nyt ei tule enään yhtään pikkukakaraa kylään tässä 2 viikon sisällä. Jos tulee, minä häivyn omaan kämppääni 80 kilometrin päähän täältä ja muumioidun sinne seuraaviksi kuukausiksi.
Nyt lähden tästä viettämään hiljaista ja rauhallista iltaa.

Auton pesua ja hermoromahdusta.

Tänään pesin auton, kyllä siitä tulikin kiiltävä. :) Olen nyt ihan rampa. Auton pesusta, että takapenkillä istumisesta (Painepesuri laatikko istui katsokaas etupenkillä, ja 180cm likka takapenkillä joutuen sieltä aina taiteilemaan itsensä pois kun piti käydä siellä sun täällä, auto kun on 2 ovinen. Äite välttämättä halusi ostaa painepesurin, vaikka kerroin kieltäytyväni pesemästä sillä volvoa, ettei maalit lähde. Onneksi en pessytkään, koska hienoisella käsinpesullakin siitä lähti yhdestä kohtaa pieni pala maalia. Musta maali ei ole edes alkuperäinen, niinkuin myyjä kertoikin. Joten se ei myöskään ole mikään täydellinen.
Seurakseni liittyi äidin työpaikan kissa, jota loppujenlopuksi jahtasin pellolla, koska halusin sen syliin. On se kasvanut siitä melkoisesti, mitä sen viimeksi näin.

Huomenna olisi vielä tiedossa auton sisäpintojen pyyhkimistä, imuroinnin olen jo tehnyt. Sitten on Lepakko mobiili puhdas. Minun mieleeni tuli lepakko kun autoa katselin, ja toisinaan nimi tulee peilissä roikkuvasta lepakko heijastimesta joka saatiin mukana :)

Mutta jos siirrytään tähän hermoromahdus puoleen. 6 vuotias serkkuni on meillä jonkun saman ikäisen kaverinsa kanssa... Voi tätä melun, itkun, huudon, naurun, kiljumisen ja ovien paukkumisen määrää. Minä en lapsia kestä, en sitten tippaakaan... Onnea vaan tuleville omille lapsille, löytyvät jostain kellarista lukittuna. Pihakin on täynnä kaloja, kun kävivät tuossa laiturilla onkimassa, eikä sitten voineet heittää osaa 30 särjestä tai muusta roskakalasta takaisin veteen, vaan ajattelivat säästää kaikki meidän kissoille, jotka tosiaan ovat kyllä nirsoja eivätkä syö keittämätöntä kalaa -.-
Toinen hermoromahduksen aihe on vaatteet ja oma vartalo, sovitin muutamaa vaatetta päivällä kun oltiin kaupoilla, mutta ei niin ei. Mikään ei näytä hyvältä mun päälläni, lihomaan kun olen päässyt. Jos vaikka aloittais sen kuntoilun. Toinen asia mikä ärsytti oli se, että yhdestä tosi hienosta paidasta ei ollut kokoa... oli 34 ja 44 mutta ei mitään siltä väliltä. Ei violettina eikä mustana :( epäreilua.

Noh mutta, jos minä koitan nyt pärjäillä huomiseen asti kuolematta hermoromahdukseen, nuo kiljuvat vaahtosammuttimet onneksi lähtee kotiinsa. Kääriydyn myös varmaan elmukelmuun ja menen istumaan saunaan 5 tunniksi, sekä pistän murtovarkaan murtautumaan kaikkiin liikkeisiin, jotka myyvät haluamaani paitaa koossa 38 tai 40. Hyvät yön jatkot.

Vuoden 65 auto ja 2000 luvun läppäritietokone.

Auto on nyt minun! Ainakin melkein, vielä vuoden periaatteessa äidin, mutta kumminkin minun :'D Volvo Amazon, vuosimallia 65!
Sillä ajeltiin Tampereelta kotiin, oli mainio ajomatka^^...ainakin mulla. Äite tais olla melkoisen väsynyt sen liian pienen ratin vääntöön, nyt äkkiä kalastamaan se alkuperäinen ja isompi ratti. 2 olisi nyt tarjolla, vähän halkeillut kehästä, hinta 30e. Sitten se toinen on melko täydellisessä kunnossa, mutta hintaa en tiedä vielä. Riippuu ihan siitä, paljonko tuo parempi maksaa, että kummanko ostan. Siinä ajellessa datailin kivasti läppäritietsikalla, tai oikeastan vaan tarkistin osoitteita, johon piti pari juttua postittaa. Pari kertaa tuli pysähdyttyä linja-auto pysäkillä kun alkoi tulemaan niin kuuma että oli pakko päästä pihalle autosta. Myöskin yhdessä vaiheessa tuli hervoton kiire sulkea ikkunaa, kun nousi hirveä pölypilvi edessä ajavasta ruohonkatkaisu koneesta, joka pöyhi niitä tiensivuja.
Hah, huomasin tässä kotiin tullessani, että tietokone laukkuni oli ihan tulikuuma, oli sitten jäänyt läppäri päälle sinne, eikä tietenkään päässyt tuuletin toimimaan siellä umpinaisessa laukussa. Hups, onneksi ei pimahtanut, en halua ostaa uutta. En sitten sen rahan takia, enkä muutenkaan. Tämä on niin kiva ollut käyttää, ja vastaa kotini värimaailmaakin, musta-punainen kun tämä on.
Pian alan varmaan ompelemaan niitä lakanoita, ei paha homma sinänsä. Se kun on niin helppoa ja yksinkertaista työtä päärmätä pitkiä reunoja.
Eipä tässä kai nyt tältä päivää muuta.

Aloittelua.

Jeps, eli tämä on nyt ensimmäinen teksti mitä tähän blogiin olen kirjoittanut, saa nähdä tuleeko tästä mitään. Joskus haluan blogiini oman ja hienomman taustan, kun sen joskus osaa tehdä.

Työtä pitäisi alkaa tekemään, ompelemaan lakanoita äidin työpaikalle, eiköhän se siitä käynnisty kun vaan pääsisi aloittamaan. Raha kun olisi tarpeen, en haluaisi pistää muiden maksamaan minulle tulevaa autoa, ei se ole reilua. Auto on mitä ihanin, harmi etten sitä itse pääse ajelemaan vasta kun ensivuonna, vielä kun ei ole korttia :) Huomenna mennään kauppoja tekemään. Ajattelin sisustaa autoa, esim. jonkinlaisilla söpöillä verhoilla takapenkille, ja kaikkea muuta pientä kaunistavaa tilpehöörää.

Ääh, aikas paksulta tämä kirjoittelu nyt tuntuu, mutta eiköhän se tästä kun vähän tottuu ja tulee enemmän asiaa.